tiistai 20. tammikuuta 2015

Henkistä yhteenkuuluvuutta

Oletteko koskaan miettineet, kuinka joku voi tuntua tutulta ja jopa kaverilta, vaikkei häntä ole koskaan tavannut? Elämäntilanne yhdistää ja jutut tuntuvat kohtaavan. Kertokaa nyt etten ole ainoa hassu kenestä tuntuu näin...

Muutama bloggari on (kai) valloittanut sydämeni (olipas imelä ilmaisu). Ihanat daamit Paula, Nelli ja Johanna ovat hyviä esimerkkejä sympaattisista ihmisistä, joihin todella haluaisin tutustua. He kaikki ovat monikkoäitejä ja kirjoituksien perusteella valloittavia persoonia. 
Onneksi on monikkoblogi, jossa Sanna ehdotti tapaamista. Olisi niin huikeaa nähdä monikkobloggaajia kasvotusten. Nähdä onko henkilö sellainen kuin on kuvitellut. Kesällä siis :)

Tämä nolojen tunnuksien äiti kipittää nyt keittiöön hakemaan kahvia ja toivoo ettei pidetä ihan pimeenä.

Kivaa tiistaita!

 

2 kommenttia:

  1. Olen miettinyt, useinkin! Eli et ole ainoa! Ja kiitos Raila kauniista sanoistasi, aivan samaa voisi sanoa sinusta! <3 toivottavasti näemme kesällä! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Raila, tässähän ihan punastuu ;) Ja siis samoin, olisi ihana tavata joskus ihan livenä! <3

    Ja kyllä, ajattelen useinkin bloggareita ja mitäköhän heille kuuluu. Kai ne blogikollegat ovat jollain tasolla ystäviä.. :) ainakin virtuaalisia, jos ei muuta!

    VastaaPoista