Horjuvia askelia ja tärkeitä sanoja.

Meidän tytöt ovat seisoneet ja askeltaneeet paikallaan muutaman viikon ajan. Miehen kanssa ollaan arvailtu, että kumpikohan tytöistä lähtee aikaisemmin liikkeelle. Konttauksen keksi ensimmäisen Aino (meidän neiti A) ja kaksi-kolme viikkoa sen jälkeen Elli keksi konttaamisen riemun. 

Tänään se pelätty sitten tapahtui. Aino nousi taaperokärryä vasten, tyrkkäsi vankkurit liikkeellä ja huojuvin askelin käveli perässä. Ensin puolimetriä, sitten metrin ja sitten lähes kolme metriä. Tämän jälkeen puhti loppui ja neiti tyytyi katselemaan lelujaan. Kännykkä oli onneksi lähellä ja sain ikuistettua huojuvat askeleet. Ja pakko myöntää, että silmät täyttyivät kyyneleistä. Mihin minun vauvat katoavat.

Aino siis noudattelee Iidan jalanjälkiä ja otti ensimmäiset tuetut askeleet 8.5kk iässä. Jännityksellä jäämme odottamaan mihin suuntaan kehitys vie, kiinnostaako kävely vielä vai unohdetaanko taito hetkeksi. Iida otti tuetut askeleensa 8.5kk iässä ja käveli kunnolla tukien 9iässä. 10.5-11kk iässä sitten vipelleettiin ilman tukea sisällä.

Elli ei tosiaankaan ole vielä kiinnostunut kävelystä (onneksi) mutta hän yllätti äidin ensimmäisellä sanallaan muutama päivä sitten. Ja nyt meillä kovasti hoetaan "Ääittä" ja seurataan katsooko äiti. Murunen.

Pahoittelut kuvalaadusta, mutta siinä se pieni taapertaja on.