sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Se tavallinen sunnuntai-ilta

Minun sunnuntaini. 
Lapsi nukahti yllättävän helposti nukuttamisen jälkeen. Sain iltaruuan tehdyksi ja syödyksi. Istuin sohvalla ja neuloin. Odotan saunan lämpenemistä ja miehen kotiintuloa. - Kuullostaako tylsältä?
Minusta ei.

Reilu kaksi vuotta sitten kun maailmani romahti en voinut kuvitella tälläistä normaalia, rauhallista perhe-elämää. Ei voinut uskoa, että voisin joskus tavoittaa tälläisen.

AVAlla alkoi uusi ohjelma; 11 tapaa jättää nainen. Allekirjoitan tunnuslauseen; Kerran rikottu on entistä vahvempi. Muistan vieläkin kirkkaasti hänen ilmeensä ja sanansa -haluan avioeron. Henkeäni ahdisti, silmiini kihosi väkisin kyyneleet.
Kysyin onko toista, hän valehteli. Ajan kuluessa riisuin sormukseni ja vannoin etten enää koskaan..

Nyt kun katson kimaltavia timentteja sormessani, voin vain sanoa tahtovani. Tahdon piru vie niin kovasti. Rakkaani sinut kohdattuani tajusin löytäneeni sen mitä en tiennyt edes etsineeni.
Sinä vain Kultaseni.

Tämä on minun sunnuntai-iltani, se tavallinen sunnuntai.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti