Ihana joulu vietetty maaseudun rauhassa. Savusauna, joulukirkko ja moottorikelkkailua. Hyvää ruokaa ja parasta seuraa.
Jouluaattoyön jumalanpalvelus sai minut ajattelemaan. Usko, toivo, rakkaus. Anteeksianto, hyväksyminen ja rakastaminen. Jotenkin kolahti. Koen avioeroni olleen syntiä, vaikken voinut siihen itse vaikuttaakaan. Nyt tämä synti on anteeksi annettu ja uusi tilaisuus annettu.
Joulupäivänä ulkoilimme ja nautimme rauhasta. Saunomista, ruokaa ja unta. Ihanan ihmisen läheisyyttä. Aston nautti olostaan, maalla oli hyvä olla.
Tänään pääsin moottorikelkan kyytiin. Onnen ja pelon sekaisia tunteita. Enää en pelkää, enkä epäile. Jotenkin kaikki on varmenpaa ja selvempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti