Nyt voisin sanoa, että lapseni todella kävelee. Hän siis oikeasti kävelee lähes koko ajan. Kävely on hyvin tasaista, ajoittain tietenkin horjuvaa, mutta silti.
Tuntuu hassulta, että lapsi todella kävelee. Tätähän ollaan (toivottu) odotettu, mutta silti se tuntuu hassulta. Meidän vauvasta on todella kasvanut yksivuotias kävelevä taapero. Äidin vauva on kadonnut, häh, eikä ole. Ikuisestihan tuo lapsi on miun vauva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti