keskiviikko 28. marraskuuta 2012

PPH

Päivähoidon aloittaminen häämöttää ja äitiä kauhistuttaa.
Olenkin aikaisemmin sanonut, että pehmeä lasku työelämään (isä kotona lapsen kanssa) on äidille hyväksi. Nyt kun ensi viikolla hoito virallisesti alkaa niin ahdistusta pukkaa. 
Mietityttää miten hoito menee, Osaako hoitaja lohduttaa Iidaa, Osaako tunnistaa Iidan tarpeet, Miten Iida jaksaa olla hoidossa.. Kaikki tämä pyörii päässä.

Panikoinnista huolimatta hoito alkaa. Vaatteita on nimikoitu ja hoitoreppu hankittu.
Tällä mennään. Jos töyssyjä tulee niin mietitään uudelleen..
 
 

tiistai 27. marraskuuta 2012

Muksuvaatteet

En ole tainnut aikaisemmin kehua Myllymuksujen ihania vaatteita. Meillä on ollut onni saada muutama ihana vaate käyttöömme. Vaatteiden kuosit ovat ihanan lapsellisia, kuitenkin äidinkin silmää hiveleviä. Itse tykkään kovasti.
Meillä on bodeja ja paita. Bodyt ovat velourkangasta mikä on meidän lapselle tosi hyvä, palelija kun on - kuten äitikin. Paita taitaa olla bambupuuvillaan -on meinaan niin pehmeä. Ilokseni voin kertoa etteivät värit eikä pehmeys ole kärsineet pesussa lainkaan. Paita on mielestäni kokoaan vastaava. Bodyt ovat melko kapeaa mitoitusta, joten suosittelen normaalia kokoa isomman. Meillä ainakin toimi hyvin näin, ja tyttö on hoikkanen.
Tästä vaikka pukinkonttiin )

Myllymuksut

maanantai 26. marraskuuta 2012

Arjen helpottaja

Remontti + kipsipöly = rikkinäinen imuri.
Imuri antoi varoitusmerkkejä tulevasti kuolemastaan, joten ehdin hieman vertailla uusia imureita ja miettiä mikä olisi paras lapsi-koiraperheeseen.
Viikko sitten Dyson kotiutui meille. Nyt viikon kokemuksella sanon käsisydämellä ettei meille tulee enää pussillista imuria, ei koskaan.
Dyson on lunastanut lupausensa tähän asti. Valitsin eläinperheeseen suunnitellun imurin - ja oi! Kyllä karvat lähtevät. Imurissa on erityinen mattosuulake (jollain hienolla turbiinipäällä) ja kyllä karvat katoavat.
Tyttären huoneen matto, jota sai vanhalla imurilla hinkata, hinkata, puhdistaa suulakkeen ja hinkata; jotta karvat lähtivät - on Dysonin ansiosta helppo puhdistaa ja koirankarvavapaa. Ihanaa!
Jos olet uutta imuria vailla ja sinulta löytyy nelijalkaisia ystäviä suosittelen perehtymään Dyson-perheeseen. Meidän kodinhoidosta tuli helppoa ja yksinkertaista, kiitos Dysonin. Suosittelen :)
ps. tulossa postaus Myllymuksujen vaatteista. :)

Arjen helpottaja

Remontti + kipsipöly = rikkinäinen imuri.

Imuri antoi varoitusmerkkejä tulevasti kuolemastaan, joten ehdin hieman vertailla uusia imureita ja miettiä mikä olisi paras lapsi-koiraperheeseen.

Viikko sitten Dyson kotiutui meille. Nyt viikon kokemuksella sanon käsisydämellä ettei meille tulee enää pussillista imuria, ei koskaan.
Dyson on lunastanut lupausensa tähän asti. Valitsin eläinperheeseen suunnitellun imurin - ja oi! Kyllä karvat lähtevät. Imurissa on erityinen mattosuulake (jollain hienolla turbiinipäällä) ja kyllä karvat katoavat.

Tyttären huoneen matto, jota sai vanhalla imurilla hinkata, hinkata, puhdistaa suulakkeen ja hinkata; jotta karvat lähtivät - on Dysonin ansiosta helppo puhdistaa ja koirankarvavapaa. Ihanaa!

Jos olet uutta imuria vailla ja sinulta löytyy nelijalkaisia ystäviä suosittelen perehtymään Dyson-perheeseen. Meidän kodinhoidosta tuli helppoa ja yksinkertaista, kiitos Dysonin. Suosittelen :)

torstai 15. marraskuuta 2012

The Huone

Viimeinkin kuvia lastenhuoneesta tai paremminkin Lapsen huoneesta.

Hullaannuin Me&I:n pöllöpeittoon. Värit säväyttivät tämän mamman sydäntä. Tämä oli pakko saada. Pitkällisen metsästyksen jälkeen peitto kotiutuikin meille. Siitä se ajatus sitten lähti - värit lapsen huoneeseen. Täydellistä.
Lähtökohtan oli sinertävän sävyinen tapetoitu huone. (omasta mielestäni kauhistus..)

 
Lopputulos. Päävärit vaaleat ja ripauksittain väriläiskiä.
Kuvattu ovelta. Lähinnä vaatelipasto,jonka takana pinnasänky ja taustalla hylly. Kuvasta puuttuvat vaatehuone, (ikkuna) ja lapsen pöytä-tuolisetti.
Toinen rakkaus, Ainu-puput. Jätti-Ainu nököttää uskollisesti tuolilla ja odottaa pientä leikkijää.
Äiti on tyytyväinen, ja isikin.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ensimmäinen isänpäivä

Meillä vietettiin tänään ensimmäistä isänpäivää. Mies sanoi, että tuntuu jännältä tämä päivä. Tyttären ollessa vielä kovin pieni, on äidin autettava lahjan kanssa. Tänään isiä muistettiin muumimukilla, suklaalevyllä ja kuvallisella avaimenperällä, mukana luonnollisesti muumikortti. Avaimenperä tuli isillä hyvänä yllätyksenä. Taisi hämmentyä yleensä koko lahjasta. Punastelujen kera mies ihmetteli lahjuksia ja nautti käpykakkua.
Ikimuistoista isänpäivää!

lauantai 10. marraskuuta 2012

Istun sohvalla ja katselen ympärilleni. Kaunis koti, viimeistelyä vaille valmis. Lapsi nukkuu tyytyväisenä. Koira tuhisee. Mies on saunaillassa. Minä istun sohvalla ja mietin kuinka onnekas olen.

Harha-askelien jälkeen sain tämän onnen. Onnen jonka jaan parhaan miehen kanssa. Onnen josta syntyi pienenpieni tyttö. Oma koti. Terveys. Työ.
Väkisinkin hymyilyttää. Nyt nautitaan, asiat ovat hyvin. 

Kun itsellä on asiat hyvin, jaksaa auttaa muita. Oletko ajatellut kuinka onnekkaita me olemme kun olemme terveitä ja lapsemme ovat terveitä? Minä olen.
Mitä sanoisit ädille, jonka lapsi on kuolemansairas. Kirjaimellisesti taistelee hengestään.
Minä en tiedä. Kaikki sanat kuullostavat teeskentelyltä ja tyhjiltä. Miten mitkään sanat voisivat helpottaa äidin tuskaa? Pelkoa, että lapsi kirjaimellisti kuolee käsiin. 
"Jaksamista vaikeisiin hetkiin" -kuullostaa teennäiseltä. Mitä sanoa kun mitkään samat eivät riitä? Halata voisin.

Olkamme kiitollisia ja eläkäämme tässä hetkessä. Katsokaan ympärillenne ja nauttikaa siitä mitä teillä on. Koskaan kun ei elämästä tiedä.

Kauniita unia.