Kevättä rinnassa

Tuntuu, että kevättä on rinnassa yhdellä jos toisellakin.
Ihmiset tuunaavat ja remontoivat kotiaan. (Okei pakko myöntää, että itsekin katselen makuuhuoneeseemme uusia tapetteja ja suunnitelen vessan pikaremppaa).

Kevättä on myös koirilla. Hajuja, hajuja, hajuja. Tarvitseeko kertoa, että uroksemme on mennyt sekaisin? Viime viikon keskiviikkona koin kauhun hetkiä kun koira katosi omalta pihalta lapsen iltapesujen aikana. Juu ei kivaa. Lapsi nukkumaan ja koiraa etsimään. No ei löytynyt. Onneksi on facebook, ystävät ja ystävälliset tuntemattomat. Koira oli löytynyt ja otettu kiinni. Tassutarhan sivuilta löytyi ilmoitus karvakasastamme.
Mies tuli treeneistä kotiin ja minä lähdin itku kurkussa tarkistamaan olisiko löytynyt koira meidän. No olihan se. Sillä se löytöpaikassa puruluuta söi ja oli perheen koiran leluja tutkinut. Taisi koira olla pettynyt kun hain kotiin.

Summa summarum. Karkurireissu sinetöi kulkusten kohtalon. Varasin eläinlääkärille ajan ja ylihuomenna kulkuset jäävät eläinlääkärin pöydälle. Kiitti vaan. Joskohan tuo koira hieman rauhoittuisi noin kaikin puolin.

Muuten, huomasin järkytyksekseni kuinka paljon kastraatioiden hinnoissa on eroja! Järkyttävää! Samassa kaupungissa hintaero on jopa yli 100e. Vertailu siis kannattaa.

Nyt töihin. Kivaa päivää!