Väsymystä

Yleensä en jaksa valittaa, jos väsyttää. Mielestäni jonkin asteinen väsymys on normaalia kun perheessä on kolme pientä lasta. Joskus väsymys kuitenkin saa yliotteen ja ämpärin reunat tulevat vastaan.

Kolme lasta alle kahteen vuoteen on yhdistelmä, jonka vain toinen saman kokenut voi tietää, sama pätee kaksosiin. On täysin eri asia saada kaksi lasta vuoden ikäerolla, kuin yhtä aikaa. Mutta tämä on aihe josta voisi jatkaa ikuisuuksiin, joten lopetan.

Kaksi viime yötä ovat menneet jostain syystä täysin pipariksi. En todella käsitä miksi lapset ovat niin levottomia. Valvotun ja torkutun yön jälkeen aamut ovat olleet raskaita. Kaipa olen onnekas sillä väsymys katoaa kun olen kammennut itseni sängystä ja saanut lapset aamupalapöytään (ja itselleni kupin kahvia). 
Hoen itselleni etteivät lapset ikuisuuksia heräile öisin, että väsymys helpottaa vielä. Mikä onkin totta. Pitää vaan jaksaa ja yrittää nukkua kun siihen annetaan mahdollisuus.

Tähän joku voisi sanoa, että onhan talossa toinenkin vanhempi. No se toinen vanhempi käy töissä ja ajaa autoa työkseen. Mielestäni hänen tulee saada nukuttua jottei hän vaaranna omaa, tai toisten henkeä liikenteessä. Minä voin sulkea silmäni kotona koska vain, auton ratissa ei sitä voi tehdä.

Tällä siis mennään. Ehkäpä ensi yönä nukutaan jo paremmin.Ja hei, huomenna on lauantai ja minun vuoro nukkua aamulla <3