Olen todella kiitollinen, että meidän likat ovat niin tarkkoja rytmistään (ja tutuista toimintatavoista). Kolikolla on kääntöpuolensa, siitä tulossa huomenna lisää Hääjuhla-postauksessa.
Isän ollessa säännöllisesti illat kotona viimeisimmän kuukauden, on arki helpottunut huomattavasti. Kaikki tytöt nukahtavat puolen kahdeksan ja puolen yhdeksän välillä. Yleensä varttia yli kahdeksan talo on jo hiljainen. Oma aika koittaa.
Vuorotyöarkea eläneenä yhteiset illat (kun lapset nukkuvat) eivät todellakaan ole itsestäänselvyys. On naurettavan ihanaa istua vierekkäin käsikädessä, kuin teinit konsanaan. Nautin. Meidän aikaa.
On sanomattakin selvää, että parisuhteen laatu on muuttunut parempaan suuntaan yhteisen ajan lisäännyttyä. Ja nyt isä lomailee koko kesän, on äitikin saanut uutta ilmettä nukuttuaan riittävästi. Kiitos isimiehelle kuka mutinoitta herää aamulla (mihin aikaan tahansa) lapsen/lasten kanssa ja äiti saa nukkua.
Duon kummi lupautui lomansa aikana meille lastenvahdiksi, jotta saamme aikaa parisuhteelle. Suunnittella onkin illallinen ja lavatanssit. :)
Ihanaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti