Kun perheessä on kolme lasta ja vain yksi sormus nimettömässä, joudun vääjäämättä vastaamaan kyselyihin, että koska meidän häitä tanssitaan. Lähestyvä hääkesä (ystäväpariskunnan häät ja sisareni häät) nostavat kyselyt jälleen pintaan. Eräs ystävä, kysyy lähes joka tapaamiskerta mieheltäni, että koskas me mennään naimisiin ja ettei vaan suunniteltaisi salaa häitä. *Huokaus*
Anoppini on onneksi hellittänyt kyselyt, vaikkakin muistaa vihjata ohimennen aina "sopivassa" kohdassa.
Monelle vastaukseksi riittää ettemme me naimisiin. Toisille totean, että minulle riitti kerta ja toista ei tule.
No eihän tuo ihan totuuskaan ole. Kihlat on vaihdettu lähes kaksi vuotta sitten ja kyllä me joskus naimisiin mennään. Kai. ;)
Olen pohtinut onko naiivia mennä toisen kerran naimisiin kun kerran on kirkkohäät viettänyt? Onko kornia luvata rakastaa kuolemaan asti, toistamiseen? Vaikkakaan ensimmäisen liiton päättäminen ei ollut minun valintani, tuntuu silti hassulta ajatella kirkkohäitä toisen kerran. Tosin en ole hullaantunut ajatukseen pelkästä maistraattivihkimisestäkään. Kaipa minä haluan ne kirkkohäät rakkaani, lasteni isän kanssa. Mutta.. niin. Asia ei ole niin yksinkertainen, vai onko?
Haaveilen jonkinlaisista prinsessahäistä (sillä ensimmäiset eivät todellakaan olleet sitä) ja toisaalta pienimuotoinen juhla esimerkiksi kotimme takapihalla houkuttaa. Pitopalvelu ja huolettomuus, pienimuotoisuus ja itse tekeminen. Puolensa ja puolensa.
Toisaalta, miksi minä en saisi viettää tahtomaani hääjuhlaa rakastamani miehen kanssa? Miksi menneisyyden haamut saisivat sanella tulevaisuutta?
Mitä mieltä sinä olet, onko kornia mennä toistamiseen naimisiin?
Kuvat Googlesta
Miks oisit menossa toisen kerran naimisiin, jos epäilet sitä noin paljon? Kuulostaa kieltämättä tekopyhältä mennä toisen kerran naimisiin. Kyllähän sitä todellakin sitten tietää, jos haluaa naimisiin ja tuntee toisen olevan se oikea.
VastaaPoistaEn epäile, minä pohdin. :) Kyllä tuo mies on Se oikea minulle.
PoistaEi se mun mielestä kornia ole. Kyllähän sitä varmasti tota ajatusleikkiä pyörittää päässään, mutta kuten itsekin totesit - edellinen liitto ei päättynyt susta riippuneista syistä. Ihmisenä sitä vuosien saatossa kypsyy ja osaa varmasti nähdä asioita eri valossa kuin nuorempana. Mun mielestä toistamiseen voi mennä naimisiin, varmasti motiivi on sama kuin ekallakin kerralla - rakkaus ja halu olla loppuun asti yhdessä. Tieto siitä, että toinen on sitoutunut suhteeseen lastenkin kautta tuo varmasti erilaista perspektiiviä tähän uuteen mahdolliseen avioliittoon. Ja kirkossa voi mennä hyvin toistekin - etsii vaikka semmosen vähän räväkämmän papin, joka muokkaa puheet teidän tilanteeseen sopivaksi :) Ettei käy tyyliin nykäset ja pappi kysyy tyyliin "oletko nyt tällä kuudennella kerralla varma, että lupaat rakastaa ja plaaplaaplaa". You go girl!!
VastaaPoista