Perhosia vatsassa, hymy korvissa asti. On niin hyvä olla, että pelottaa.
Paskamaisena alkuvuonna en uskonut enää tälläisen olevan totta, tai edes mahdollista. Uskon kuitenkin, että kaikelle oli tarkoituksensa. Ilman vastoinkäymisiä en olisi tässä tilanteessa.
Varovaisen onnellisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti