Olen ollut kohta kaksi ja puoli viikkoa kotona sairauslomalla. Kaikki on hyvin, liitokset "vaan" vaivaavat. On todella vaikeaa kertoa liitoskivuista ihmiselle, jolla ei ole omaa kokemusta. Kipu on siis pahimmillaan silkkaa helvettiä, parhaimmillaan kohtalaista elämää.
Kaipaan ulkoilmaan reippaalle kävelylenkille, mutta ei.. Tai siis voin kävellä, mutta reipas kävely kostautuu useimmiten heti, pidempi lenkkeily puolestaan samana iltana, viimeistään seuraavana aamuna. Olen siis opetellyt kävelemään lyhyitä ja rauhallisia (lue hitaita) lenkkejä. Onneksi koira ei toistaiseksi ole valittanut rauhallisesta vauhdista. Ja onneksi ihana T ja äitini ovat auttaneet karvaisen ystävän kanssa.
Jälkikasvu, tekonimellä Tyyppi, on toistaiseksi rauhallinen. Hän köllii tyytyväisenä, mutta ilmoittaa olemassa olostaan ajoittain napakoin liikkein. Liikkeet -muljahdukset tai selvät potkut - nostavat hymyn huulilleni. T sanoikin, että ilmeestäni näkee kun Tyyppi liikkuu. Kasvoilleni nousee hölmö hymy <3
Tyypille on pyydetty yksi kummi, rakas ystäväni N. Hänelle kerroin raskaudesta (kuten kaikille muillekin, vanhempiamme lukuunottamatta) ensimmäisen ultraäänen jälkeen. N suostui kummin vastuulliseen tehtävään, vaikka hänellä onkin kummilapsia jo useampi.
Olemme hyvin kiitollisia N:lle suostumisesta, onhan hän osoittanut olevansa kunnon kummi jo aiempien kummilastensa kanssa.
Muitakin kummeja olemme miettineet, mutta toistaiseksi päätökset ovat jääneet. Muutamia ajatuksia on, minun ystäviäni ja T:n ystäviä. Niin yksittäisiä henkilöitä kuin pariskuntiakin.
Jokainen tuleva vanhempi varmasti tietää kuinka vaikeaa onkaan valita kummeja! huh! Halutaan vastuulliset ihmiset, jotka kestäisivät lapsen elämässä muulloinkin kuin vauva-aikana.
Emme odota kummien olevan lahja-automaatteja, se ei ole mielestämme tarkoitus. Vaan se,että lapsellamme on turvallisia aikuisia lähellään. Muutenkin mielestäni kummilapsen tulee muistaa kummiakin, ei vain toisin päin.
Mutta se kummituksista, eiköhän asiat selviä kunhan aika kuluu. Ja onhan meillä aina ihana N.
Olisikohan nyt päiväuniaika?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti